Pääsääntöisesti tulee olla vakuutettuna työskentelymaassa. Jos työ ulkomailla tapahtuu ns. lähetettynä työntekijänä suomalaiselle työnantajalle, vakuutusmaksu maksetaan normaaliin tapaan Suomeen. Jos hakija jää työttömäksi ennen kuin työttömyysetuuksien saamiseen tarvittava aika on tullut täyteen, hän voi lukea hyväkseen vakuutus- ja työskentelykausia toisesta/toisista EU/ETA-maista. Työskentelymaan järjestelmään on liityttävä lyhyen ajan sisällä. Myös työttömyysetuuksien saamiseen tarvittava aika vaihtelee maittain. Täsmällisiä tietoja saa työskentelymaan työttömyysviranomaisilta.
Työttömyyskassasta eroaminen
Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa työntekijän on liityttävä erikseen kyseisen maan työttömyyskassaan, jotta hän säilyttää oikeuden työttömyyspäivärahaan palattuaan Suomeen. Työskentelyn ajalta jäsenmaksut maksetaan kyseisen maan työttömyyskassaan. Norjassa on puolestaan käytössä ns. yleinen työttömyysturvajärjestelmä, jolloin hakija liittyy automaattisesti kyseisen maan työttömyysturvajärjestelmään. Erillistä liittymistä ei tarvita. Muissa EU/ETA-maissa henkilö on pakollisen työttömyysvakuutuksen piirissä.
Suomeen palattua on muistettava liittyä uudelleen työttömyyskassan jäseneksi. Henkilön on kyettävä selvittämään työttömyyskassalle, että työ EU-/ETA-maassa on ollut vakuutuksenalaista työtä kyseisen maan sosiaalilainsäädännön mukaan.
Jos hakija on Suomeen palattuaan työtön ja hakee päivärahaa, hänen tulee lähettää työttömyyskassalle työskentelymaan viranomaiselta saatu PD U1-lomake sekä työsopimukset ja palkkatiedot työsuhteidensa ajalta.
Kahdeksan viikon tai kuukauden vaihtoaika Pohjoismaissa
Siirtyminen (eroaminen ja liittyminen) toisen maan työttömyysvakuutuksesta toiseen on tapahduttava 8 viikon kuluessa. Tämä koskee ns. paluumuuttajia. Paluumuuttajalla tarkoitetaan henkilöä, jonka katsotaan kuuluneen Suomen työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön piiriin, kun hän on työskennellyt palkansaajan työssäoloehtoon luettavassa työssä vähintään yhden viikon ajan tai on saanut ansiosidonnaista- tai peruspäivärahaa Suomesta edellisten viiden vuoden aikana.
Siirtymisen on tapahduttava kuukauden sisällä toisen maan työttömyysvakuutuksesta toiseen, kun kyse ei ole paluumuuttajasta. Muussa tapauksessa kertyneitä vakuutuskausia (esimerkiksi 26 viikon kassajäsenyysehdon täyttymisen kannalta) ei voida huomioida toisessa maassa. Muiden maiden osalta siirtymisaika on selvitettävä erikseen.
Vakuutus- ja työskentelykaudet
Henkilö voi tuoda mukanaan muista EU/ETA-maista työskentelykausia, jotka täyttävät kyseisen maan lainsäädännön edellytykset. Muissa tilanteissa työskentelyä ei huomioida. Esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa tehtyä työtä ei voida hyväksyä Suomessa työssäoloehtoon, jos henkilö ei ole ollut työskennellessään kyseisen maan työttömyyskassan jäsen.
Muissa EU/ETA-maissa hän kuuluu automaattisesti työttömyysturvajärjestelmän piiriin.
Neljän viikon työskentely
Jos hakija on ollut EU-/ETA-maassa työssäoloehdon täyttävässä vakuutuksenalaisessa työssä, kyseisten maiden mukaan hankitut vakuutuskaudet voidaan hyväksyä työssäoloehtoon, kun hakija on Suomeen palattuaan työskennellyt Suomessa palkansaajana vähintään neljä viikkoa välittömästi ennen työttömyyttä. Työn tulee luonnollisesti olla työssäoloehdon täyttävää työtä (vähintään 18 h/vko) ja palkan tasoltaan vähintään työehtosopimuksen mukaista. Päiväraha määritellään tässä tilanteessa näiden neljän viikon työtulosta Suomessa, ei EU-/ETA-maassa ansaittujen tulojen perusteella.
Pohjoismaiden viiden vuoden sääntö poikkeuksena
Pohjoismaiden osalta on sovittu myös eräin osin poikkeavasti. Jos henkilö palaa Pohjoismaista Suomeen viiden vuoden kuluessa, hän voi saada päivärahaa ilman neljän viikon työskentelyä edellyttäen, että hän on ollut Suomessa työssä siinä laajuudessa, että hän on kuulunut työttömyysturvan piriin tai saanut päivärahaa Suomessa (ns. paluumuuttaja). Päivärahan taso määritellään viimeksi Suomessa saaduista palkkatuloista.
Jos työskentely Pohjoismaissa on kestänyt yli viisi vuotta, edellytetään hakijalta normaalia neljän viikon työskentelyä Suomessa ennen kuin Pohjoismaissa tehty työ voidaan lukea muiden edellytysten täyttyessä hänen työssäoloehtoonsa.
Yli kuusi kuukautta kestänyt ”harrastusluonteinen” työ
Jos työskentely ulkomailla ei ole ollut työssäoloehdon täyttävää ja se on kestänyt yli kuusi kuukautta (ulkomailla olo ei ole tässä tilanteessa hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta), henkilön on täytettävä kokonaan uudelleen työttömyysturvalaissa tarkoitettu työssäoloedellytys saadakseen työttömyysetuutta Suomessa.